Lenkkeily kauden uusi alku ja muuta #5

          Viime aikaisen hyvän sään ansiosta olen saanut aivan uutta energiaa lähteä kävelylle koirien kanssa. Toisaalta täällä päin säästä huolimatta lumi ei ole hievahtanukkaan, mutta talvikengillä kävellään vielä.

Kysyttävää tai toivomuksia?

Nyt jos on kysyttävää minusta, koirista tai ylipäänsä tästä blogista, niin voit nyt kysyä.

Ja jos on postaustoiveita niin kommentteihin voi niitä laittaa:)

Niti töissä

Niti sekä Virkku ovat työkoiria, paitsi Virkku ei ole vielä ollut edes mönkijän tai kelkan kyydissä. Virkku osaa haukkua käskystä, mutta ei ole vielä ollut mönkijän eikä kelkan kyydissä.
        Niti on nyt toiminut työkoirana jo noin 2 vuotta. Se on ollut ja on vieläkin hyvä työkoira. Ja nyt kun porot pitää saada kokoon, niin Niti on siihen hommaan aika hyvä peli. 
        Tässä lähi aikoina ei ole tullut postausta, koska arki on ollut kokoajan samanlaista: 8.30 minä menen kouluun ja iskä lähtee metsään Nitin kanssa. Tulen koulusta 13.55-15.00 ja syöksyn harrastusten pariin ja tulen illalla kotiin. Ja siinä se oli. 
  

      Kiitos kun luit! Postausta tulee kyllä jossain vaiheessa:)

Kaverin koirien seurassa #4

Eilen (16.10.-16) kaverini Eve lähetti viestin lähteä avukseen lenkittämään koiriaan. Minähän lähdin ilomielin ja nappasimme kameran mukaan. Koirina tässä postauksessa toimii Novascotiannoutaja Hehku, sekä sekarotuinen Piku.

Tässä koko konkkaronkka, paitsi minä. 

Kyllä, täällä on lunta. Jos ette tienneet asun Luonteis-Lapissa. En ymmärrä myöskään, miksi mulla on nyt syysloma, miks ei talven alkuloma. Koska nyt on talvi, eikä syksy.

 Vauhtia riitti sen verran, ettei kuvaakaan melkein saanut:)

 Siirrytään siistimpiin kuviin.

 Kiitos, kun luit:)

Virkun kanssa tempuillemassa #3

Kävästiin pari päivää sitten vähän temppuilemassa, ja saatiin idea ottaa hieman kuvia. Kuvat eivät ole todellakaan laadukkaita, koska ne on ottettu puhelimella. 

Lapinporokoirat ovat erittäin nopeita oppimaan, eikä Virkku ole poikkeus. Se osaa jo istua,maata, antaa tassun ja kieriminen on vielä työn alla.

Virkku sai välillä juosta vapaanakin, se on vielä sen verran pieni, ettei se kaukalon reunoista yli pääse.

Siinä oli hieman kuvia meidän kaokalo reissustamme.

Tästäpä tuli lyhyt, mutta kiitos jos luit ja jätä ihmeessä kommentti mitä pidit.

Kannattaa myös alkaa lukijaksi jos pidät blogistani.

Särkitunturin valloitus #2

  Käväisimme hieman erikoisemmalla lenkillä Virkun kanssa 9.10. Kävimme nimittäin Särkitunturin huipulla ja sieltä takaisin päästiin myös ehjin nahoin. Kuukkeleitakin tuomittiin rusinoilla siinä samassa.

Äiti innostui kuvaamaan maisemia, niin kamerasta loppui akku. Mutta saatiin me jonkunlainen kuva:) Oli hauska käydä välillä muuallakin kuin Kylällä tai metsässä kävelemässä.

Kiitos kun luit. Heitä ihmeessä kommentti, mitä pidit ja mitä voisin vielä parantaa. :)

Virkun kuulumiset

Nyt heti alkuun, olen poistanut edelliset postaukset, koska en pitänyt hirveästi niistä. Mutta aiheeseen!
       Virkku on kasvanut hirveästi, näiden kuukausien aikana.Aika on mennyt aivan sairaan nopeasti. Se tuli meille siis 8.8 eli se on ollut meillä reilut 8 viikkoa. Ja on ollut kyllä laatu aikaa, eikä ole tullut tylsää kun aina joku haluaa leikkiä. Kun Virkku tuli meille se oli niiin pieni, ja tosiaan Virkku on syntynyt 1.6. 

9vk

Virkku painoi kun se tuli meille 2,8 kiloa ja nyt se painaa 12 kiloa eli on kyllä iso poika.

Virkku 9vk

 Ensimmäisen viikon aikana Virkku nukkui suurimmaksi osaksi ja tutustui ympäristöön. 

11vk

 Virkku tutustui yllättävän nopeasti meidän pihaan ja naapureidemme isoihin jämpteihin. Sitten päätettiin ottaa pihaleikkeihin järkkärin mukaan. Niissä leikeissä sai vanha sählypallokin kyytiä ja tuli hieman hauskojakin kuvia :)

 Virkulla ei ollut tässä vaiheessa vielä nousseet korvat pystyyn. 

Söpööö :)

Eräänä päivänä mietimme iskän kanssa, että tuohon pihaan on saatava jokin aitaus. Sitten ryhdyimme tuumasta toimeen ja niin hän se sitten valmistui, aidan korkeus oli metrin ja kun Virkun emän omistaja toi Virkun hän varoitti, että se kiipeää. Emmehän Me sitä muistaneet ja laitoimme Virkun sinne ja tunnin päästä menen antamaan Nitille eli Virkun isälle ruokaa ja vettä. Se reissu kyllä loppui lyhyen kun Virkku poika istuu nenän edessäni rappusilla, kun avaan oven. Veimme Virkun takaisin aitaukseen ja niin se kiikkui sieltä pois. Haimme iskän kanssa lankkua ja korensimme aitaa. Mutta niin hän se kiikkui itsensä pois sieltä viikon päästä. Loppujen lopuksi aitaa oli korotettu kahdella lankulla.

3kk 1vk

Virkun veli sitten meni yhdelle meidän tutulle, eli se sitten saa nähdä veljeään aina kun se meidän tuttu käy meillä. Ja Virkun veli on Mokke.

Tässä on Mokke eli se on vähän pienempi kuin Virkku, mutta ei se menoa haitannut.

Virkku on nyt eli 9.10 neljä kuukautta ja vähän yli.

Kiitos kun jaksoin lukea ja paina ihmeessä oikealla olevaa "lue" nappia ja heitä kommentti mitä pidit.